Kreikka 2003

18.5.2003 Santorini

Vihdoinkin loma! Tilaan taksin ja ajan kentälle. Päivä on harmaa ja sateinen ... ihana päästä auringon lämpöön. Edessä on kaksi viikkoa loikoilua Kreikassa. Istuskelen kentällä odotellen Minnaa ja Soilaa.

Soila ryntää paikalle ensimmäisenä ja heti perään saapuu Minna. Minna kävelee nenä maata viistäen ... selkä on jälleen kipeä. Heitämme tavarat check-iniin ja menemme turvatarkastuksen läpi. Istahdamme punaviinille ja vihdoinkin pääsemme koneeseen istuskelemaan.
Hotellimme Hippocampus. Lento sujuu joutuisasti ja pääsemme helposti hotellille. Hotelli vaikuttaa mukavalta. Heitämme tavarat huoneeseen ja käväisemme kaupassa hankkimassa vettä sekä pientä naposteltavaa.

Istuskelemme jonkin aikaa parvekkeella ja suuntaamme sitten läheiseen ravintolaan tervetulotilaisuuteen. Nautimme auringosta ja syömme pientä purtavaa. Kamari vaikuttaa mukavalta pikku kylältä :-)

Pulahdan uimaan hotellin altaaseen ... olo on mahtava. Vaihdamme vaatteet illan viiletessä ja istuskelemme parvekkeella korttia pelaten. Olo alkaa viimeinkin rentoutumaan.

Illalla kävelemme pitkin rantakatua ja pysähdymme syömään läheiseen ravintolaan. Kadulla vilisee koiria ja saamme niistä hyviä ystäviä ;-)
Ruokailun päätteeksi lyllerrämme vielä läpi läheisiä kauppoja sekä ihastelemme punaista kuuta. Puolilta öin hipsimme takaisin hotellille nukkumaan.

19.5.2003 Uima-altaalla

Aamulla ryömin aamiaiselle yhdeksän maissa. Soila on jo aamuvirkkuna syömässä. Kahvi tekee hyvää :-) Päivä on aurinkoinen. Haen pyyhkeen ja istahdan altaalle. Minnakin heräilee puoli kymmenen maissa.
Minnan selkä on edelleen aivan muusina ja neiti kävelee kuin vireä 75-vuotias.

Loikoilen altaalla pari tuntia. Sitten saan päähäni lähteä kuntoilemaan ... vaihdan lenkkarit jalkaan ja lähden kapuamaan läheiselle vuorelle. Minna ja Soila ilmoittavat jättävänsä urheilun väliin ja jatkavat löhöilyä. Matka ylös kestää 45 minuuttia. Matkalla ihailen maisemia ja erilaisia kukkia, joita on runsaasti vuoren rinteellä.

Takaisin tulo on huomattavasti helpompaa, tosin iho alkaa jo uhkaavasti punoittamaan liiasta auringosta. Kaikkiaan retki kestää tuollaiset pari tuntia ja olo on mukavan raukea liikunnan jälkeen.

Lounaalla houkuttelen tytöt paikalliselle snagarille. Vuorossa on gyros pitaa ... mahtavan makuista ... tuoretta sipulia ja tomaattia, rasvaista porsasta sekä hyvää valkosipulimajoneesia. Jälkkäriksi vielä jäätelö ja sitten olo onkin kylläinen. Kirjoitan vielä pari postikorttia ja sitten onkin päiväunien vuoro.
Kari illallisella.
Päiväunien jälkeen loikoilen ja lueskelen kirjaa. Olo on mahtava, koska ei ole kiire minnekään. Vaihdan uikkarit jalkaan ja pulahdan uimaan. Vesi on tänään sopivan viileää ja virkistävää.

Hotellimme Hippocampus on juuri minulle sopiva. Meillä jokaisella on oma pieni terassi, jossa voimme oleskella ja nauttia päivästä. Kaikki hotellissa on sinistä ja valkoista. Piha on täynnä kukkia ja kasveja. Allas on takapihalla ja juuri sopivan kokoinen. Ääniä täällä tosin on paljon ja äänieristys olematon ... lisäksi Kamari on aivan Santorinin lentokentän vieressä ... onneksi se ei haittaa minua.

Seikkailemme pitkin Kamaria ja tutkiskelemme kauppoja. Käymme pikaisesti hotellilla ja suuntaamme syömään. Ruokaillessa nautimme mukavat kolme litraa viiniä ja olo on sen mukainen. Ruokailun jälkeen pelaamme vielä muutaman erän korttia ja sen jälkeen hoivun nukkumaan. Aamulla on edessä retki ja aikainen herätys.
Maisemakuva tulivuorisaarelta. 20.5.2003 Päivä merellä

Aamulla olo on hieman hutera. Pakkailen tavarat retkeä varten ja suunnistan aamiaiselle. Kahvi tekee todella hyvää. Istuskelemme Soilan kanssa kalpeina pöydässä. Parikymmentä minuuttia ennen lähtöä soitamme Minnalle ... neiti oli vielä kiltisti unten mailla.

Hölkkäämme Aurinkomatkojen toimistolle ja onnistumme olemaan ajoissa. Hyppäämme bussiin, poimimme lisää ihmisiä mukaan matkalta ja ajamme Athinioksen satamaan. Näkymät ovat mahtavat tällä puolella saarta. Rannat ovat jyrkkiä ja useita satoja metrejä korkeita. Jyrkät rannat ovat syntyneet tulivuoren aikoinaan räjähtäessä ja hävittäessä suurimman osan saarta jäljettömiin.

Vaihdamme bussin meitä rannassa odottavaan kuunariin. Ensimmäiseksi seilaamme ihmettelemään tulivuoren jäännöksiä Kamenin saarelle. Kiipeämme sadan metrin korkeuteen ja ihmettelemme kaikkialla olevaa laavaa.
Tulivuori on viimeiksi purkautunut 1950. Nykyisin saari on hyvin rauhallinen. Maa on vielä joissain paikoin melko kuumaa ja parista kohtaa nousee hiljalleen tulikuumaa vesihöyryä. Tulivuoren jälkeen pysähdymme uimaan meren rannassa oleville lämpimille lähteille. Tosin meistä kukaan ei oikein innostu asiasta.

Seuraavaksi on vuorossa Thirasian saari jyrkkine rantoineen. Katselemme sadan metrin korkeudessa kohoavaa kaupunkia ja päätämme olla laiskoja ja syödä lounaan satamassa. Ruokailun jälkeen loikoilemme veneessä nauttien auringosta.

Paluumatkalla risteilemme Oian kaupungin ohi. Kaupunki tuhoutui lähes täysin 1956 tapahtuneessa maanjäristyksessä. Oia on aivan jyrkänteen reunalla ja nykyisin jo lähes ennalleen rakennettu. Kaupunki on Santorinin päänähtävyys.
Matkamme jatkuu Firan kaupungin ohi takaisin Athinioksen kaupunkiin, josta saamme bussi kyydin takaisin Kamariin. Hotellilla syöksyn uima-altaaseen ja nautin vilvoittavasta vedestä.

Pelaamme jonkin aikaa korttia ja lähdemme sitten syömään. Vuorossa on pitsaa. Ilta on kaunis ja ruokailun jälkeen kiertelemme lähi kojuja. Onneksi täällä ei ole pahemmin ostettavaa :-) Päivä on ollut pitkä ja suunnistan hotellille jo puoli kymmeneltä.

21.5.2003 Fira
Soila, Kari ja Minna.
Nukuin uskomattoman hyvin. Heräilen kahdeksan jälkeen, mutta loikoilen sängyssä vielä tunnin ennen kun lähden aamiaiselle. Kuppi kahvia ja pari leipää kohentavat oloa vielä entisestään.

Haen pyyhkeen huoneesta ja kävelen altaalle. Sää on jälleen mitä parhain. Lämmintä on jo yli 20 astetta ja tuulee. Jatkuva tuuli on Santorinille tyypillistä, toisaalta se tekee saaresta mukavan vilpoisen eikä täällä ole niin tukahduttavan kuuma.

Olen ainoa ihminen koko altaalla ensimmäisen tunnin aikana. Hotelli on vasta puolillaan, joten aina löytyy vapaa paikka auringosta. Altaalla kasvavista kasveista huomaa, että vielä on varhainen aika vuodesta. Puut ovat vihreitä ja kasvavat silmissä. Tosin ensimmäiset auringonkukat kukkivat jo. Paras aika vuodesta olla Kreikassa ... kaikki on vielä tuoretta ja vihreää.
Soila aasin selässä. Yhdentoista maissa Minna kömpii myös altaalle ja puolilta päivin Soila palaa seikkailultaan läheiseltä vuorelta. Loikoilemme, uimme ja nautimme elämästä. Haen meille jälleen läheiseltä snagarilta gyros pitat.

Löntystelemme bussipysäkille matkan määränpäänä on läheinen Firan kaupunki. Paikalle ajaakin taksi ja hyppäämme kyytiin. Matka taittuu vartissa ja pääsemme shoppailemaan. Fira on kaupunkina täysin erilainen verrattuna Kamariin, täynnä elämää, baareja sekä kauppoja. Kiertelemme ja kaartelemme kauppoja sekä sitten jälleen syömään pitaa ja olutta.

Ihailemme Firan jylhiä maisemia. Kaupunki on aivan jyrkänteen reunalla ja näköala merelle on mahtava. Päätämme mennä alas satamaan kaapelihissillä. Keikumme korissa, mutta onneksi matka on lyhyt.

Ylös päätämme mennä aaseilla. Soila laitetaan ensimmäisenä ratsastamaan.
Aasi pinkaisee liikkeelle kuin ammus ja Soila viilettää kohti huippua. Minä menen seuraavana ja Minna kangetaan myöskin ratsun selkään. Mitään ei tarvitse tehdä vaan ratsu osaa automaattisesti reitin. Välillä meno huimaa kun kuljemme jyrkänteen reunapuolta. Pääsemme kuitenkin vartissa ylös ja olemme kokemusta rikkaampia.

Käymme vielä ihailemassa maisemia terassilla, samalla nautimme viilentäviä juomia. Kävelemme kaupungin läpi ja otamme taksin Kamariin. Matka kaupungista toiseen maksaa 6 euroa eli ei ollenkaan paha hinta. Matkalla ihailen kirkkoja. Saarella on peräti yli 500 pientä kirkkoa.
Hotellilla käväisen uimassa ja suihkussa. Tänään olemme kaikki kärähtäneet oikein kunnolla. Iho kuumottaa joten huomenna auringon oton voi unohtaa. Istuskelemme iltaa Minnan terassilla korttia pelaten ja juomia maistellen.

Käväisemme vielä syömässä rantakadulla illan päätteeksi ja sitten onkin aika mennä nukkumaan.

22.5.2003 Lepäilyä ja loikoilua

Herään kahdeksan maissa ja edelleen väsyttää. Peilistä tuijottaa kohtalaisen tehokkaasti palanut naama. Käyn aamiaisella ja raahaudun varjoon altaan reunalle. Päätän, että tänään en aio tehdä mitään.

Kirjoittelen kortteja ja käväisen tiputtamassa ne postilaatikkoon. Päivä on tänään todella tuulinen, mutta aurinko paistaa eli ei mitään hätää. Maistelen pullosta Gordon's Spacea ... Minna puolestaan on jo unohtanut kotiosoitteensa ... joudun kertomaan sen hänelle.
Soila kaupungilla.
Neljän tunnin makaamisen jälkeen lähdemme terassi ja shoppailu kierrokselle. Ostan yhdet kesähousut läheisestä liikkeestä. Istuskelemme rentoina terassilla ja ihmettelemme maailman menoa. Suloinen, tosin hieman nuhjaantunut, koira istuskelee kanssamme ja kerjää hellyyttä.

Minna ja Soila mättävät naamoihinsa päivän toiset gyros pitat. Oma maha on jo niin täynnä, että jätän ruokailun väliin. Painumme kaikki takaisin hotellille ja otamme päiväunet.
Oian kaupunki. Lueskelen kirjaa terassilla ja odottelen tyttöjen heräämistä. Kun kaikki ovat hereillä alamme syömään Minnan hankkimia herkkuja. Pelaamme pari erää ristiseiskaa. Haen lisää ruokaa ja juomaa lähikaupasta. Jatkamme pelaamista ... Soila on voittanut 2 erää, Minna 6 ja minä 16 :-)

Käymme vielä pienellä kävelylenkillä ja istumme hetken terassilla. Jatkamme vielä hetken pelaamista ennen nukkumaan käymistä.

23.5.2003 Oia
Puhelin piippaa aamu yhdeksältä. Olen saanut tekstarin. Väsyttää, mutta päätän silti raahautua aamiaiselle. Aamiainen on hotellilla positiivinen yllätys. Esitteessä luvattiin pelkkä aamukahvi, mutta tarjolla on leipää, juustoja, makkaraa sekä säilykehedelmiä. Otan jälleen kupin kahvia ja pari leipää.

Aamiaisen jälkeen suunnistan altaalle. En voi uskoa silmiäni ... molemmat neitokaiset ovat jo ottamassa pirteinä aurinkoa. Liityn seuraan ja jälleen kerran raahaan tuolini varjoon. Naama ja jalat eivät vielä oikein ole parantuneet.
Löhöilemme altaalla muutaman tunnin ja käymme sitten suihkussa. Pakkaamme reput, viemme kortit ja istahdamme bussipysäkille. Auto tulee puolessa tunnissa ja pääsemme Firan kaupunkiin. Matka maksaa huikeat 90 senttiä.

Firassa kävelemme suoraan läheiseen ravintolaan ja tilaamme kreikkalaiset salaatit. Ruokailun jälkeen kävelemme bussille ... aikaa lähtöön on vielä puoli tuntia, joten suuntaamme jälleen ravintolaan ja tilaamme pullollisen retsinaa. Myöhästymme bussista :-) Yllättäen paikalle eksyy sadekuuro. Ryntäämme sisätiloihin ja otamme kreikkalaiset kahvit.
Koira päiväunilla.
Kerkiämme seuraavaan bussiin, joka sattuu olemaan täynnä kuin sillipurkki. Matka menee joutuisasti tuuppiessa ja töniessä. Saavumme ehjinä Oiaan. Kaupunki on ihanan rauhallinen ja kaunis. Kapeat kujat risteilevä pitkin ja poikin. Näköalat ovat toinen toistaan kauniimpia. Istahdamme näköalaterassille. Tytöillä on jälleen nälkä, joten hetkessä pöytä notkuu ruokaa. Ihailen avautuvaa maisemaa ja hiljaisuutta.

Oian kujat ovat pullollaan pieniä liikkeitä. Siellä täällä näkyy vielä raunioituneita taloja maanjäristyksen jäljiltä. Talojen värit ovat henkeä salpaavia ja maisema merelle vailla vertaansa. Kävelemme ja nautimme maisemista sekä väreistä.
Kari Oiassa. Istuskelemme ja otamme jälleen hieman viiniä. Soila haukottelee ja toteaa: "Päiväunet jäivät tänään juomatta." Alan oleman huolissani nauttimamme viinin määrästä ;-)

Näemme kaukaa lähestyvän myrskyn ... värit ovat mitä upeimmat. ... sinistä kaikissa sävyissään. Alkaa hiljalleen satamaan. Suuntaamme linja-autoasemalle ... bussin lähtöön vielä 40 minuuttia ... päätämme ottaa taksin.

Myrsky iskee täydellä voimalla. Tie muuttuu hetkessä joeksi. Taksi pysyy juuri ja juuri tiellä. Sataa vettä ja rakeita. Vesi syöksyy sivuteiltä täydellä voimalla raahaten mukanaan nyrkin kokoisia kiviä ja mutaa. Ajomatkasta tulee todella jännittävä. Pääsemme onneksi ehjinä hotellille :-)

Päätämme istua iltaa kortinpeluun merkeissä.

24.5.2003 Rannalla
Aamulla aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Ilma on yöllisen sateen jäljiltä kirkas ja raikas. Loikoilen sängyssä ja lueskelen kirjaa. Käväisen jälleen aamukahvilla ja menen altaalle.

Loikoilen tunnin verran. Ruumis alkaa jo vaatimaan liikuntaa. Päätämme Soilan kanssa lähteä rannalle kävelemään. Kamarin ranta on täysin musta väriltään. Rannalla kävely on rankkaa ja varpaan välit täynnä hiekkaa. Kävelen hetken meressä ... vesi on vielä jäätävän kylmää.
Palaamme loikoilemaan altaalle. Käväisen uimassa ... vesi tuntuu jäätävän kylmältä, mutta virkistää kummasti.

Löhöttyämme tarpeeksi käväisemme suihkussa ja menemme lounaalle läheiseen ravintolaan. Ruoka on hyvää ja istuskelemme jonkin aikaa. Palaamme takaisin altaalle ...

Päiväunien jälkeen menemme nautiskelemaan retsinaa Minnan huoneeseen. Seuraamme liittyy valkoinen kissa, johon Minna tunkee kilokaupalla juustoa. Ilta on hieman viileämpi kuin normaalisti. Olo uskomattoman rento.
Minna ostoksilla.
Illalla menemme syömään läheiseen ravintola Casa Kamariin. Ruoka on taivaallisen hyvää. Ravintolan pitäjät ovat hauskoja ja paikka eloisa. Soila popsii suihinsa puolikkaan lampaan ... silmät vain pyörivät päässä ... tyttö raasu on varmaan nähnyt nälkää koko viikon ;-) Minna ja minä mätämme naamaamme kanakeitot ja jättiannokset spagetti carbonaraa. Olo on kuin olisi syönyt viikon ruuat kerralla.

25.5.2003 Soilan kotimatka

Aamulla herään viideltä. Eilinen ruoka oli nähtävästi hieman liikaa. Nukahdan kuitenkin uudelleen. Aamulla tapaamme yhdeksältä. Soila tuo laukkunsa huoneeseeni ... sullomme vielä reppanan repun täyteen omia tavaroitamme. Oma laukkuni meinaan painoi vaivaiset 26 kiloa jo tullessa. Käymme yhdessä aamiaisella ja saatamme Soilan bussille. Soilan kotimatka alkaa.
Minna ja Soila kaupungilla. Minnan kanssa lähdemme vaihteeksi kiertelemään kauppoja. Mukaan tarttuvat yhdet pitkät shortsit ja muutama tuliainen. Heitämme tavarat huoneisiimme ja vuorossa on jälleen loikoilua altaalla.

Lounaaksi haen jälleen pitaleivät. Maku on aivan uskomattoman hyvä. Laiskottaa, ei oikein jaksa tehdä mitään ... lueskelen ajan kuluksi kirjaa.

Yhtäkkiä saan tarmonpuuskan ja päätän kävellä vuorelle. Tällä kertaa aurinko on jo alempana ja taivaalla jonkin verran pilviä, joten matka on hieman vilpoisempi.
Nautin kävelystä ja maisemista. Pääsen huipulle ja istahdan ihailemaan maisemia. Tuuli on mukavan vilpoista ja kuivaa hien pois. Ihailen erilaisia pieniä kasveja vuorenrinteellä. Kävelen rauhallisesti takaisin hotellille ja pulahdan vilvoittavaan altaaseen.

Käväisen suihkussa, vaihdan vaatteet ja otan viinipullon mukaan Minnan terassille. Istuskelemme ja parannamme jälleen maailmaa. Eksymme jälleen illalliselle Casa Kamariin. Paikka on todella viihtyisä. Menen aikaisin nukkumaan luettuani vielä hetken kirjaa.
Kreikka 2003 jatkoa...
* Karin kotisivu *