Egypti 2001

Sunnuntai 10.-11.2.2001 ensimmäinen päivä Saavuimme Egyptiin yöllä hieman jälkeen kello kolmen. Olimme ostaneet matkan tietämättä mihin hotelliin pääsemme. Tällä kertaa kävi tuuri, hotelli on hieno ja iso! Suihku toimii hienosti ja lämmintä vettä riittää. Sänky on kolme kertaa leveämpi kuin kotona. Rahaakin olemme onnistuneet vaihtamaan. Yksi Egyptin punta on noin kaksi Suomen markkaa. Hintataso täällä Hurghadassa on suurin piirtein Suomen tasoa.

Paikalliset ihmiset ovat sydämellisiä, mutta yrittävät huijata minkä kerkiävät. Myös hotellin väki on melko epärehellistä. Kaikki odottavat saavansa tippiä oli palvelu minkä laista tahansa. Pikkurahoille löytyy ainakin käyttöä. Kansainväliset pikaruokapaikat ovat myös löytäneet tiensä tänne. Söimme siis hyvällä ruokahalulla Pizza Hutissa. Ruoka oli todella hyvää:) Hotelli on aivan Punaisen meren rannalla. Myös upea uima-allas löytyy. Löhösimme pari tuntia altaalla ja nautimme ihanasta auringosta. Palmuja on joka puolella ja tuuli ihanan vilvoittavaa. Niina oli heti huolissaan, kun iho ei illalla punoittanutkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että huomenna vietämme altaalla entistä pidemmän ajan.

Edellisen yön unet jäivät vähiin, joten illalla olimme aivan poikki. Uni tuli jo kello kahdeksalta ja heräilimme seuraavana aamuna vasta yhdeksän maissa.

Maanantai 12.2.2001 löhöily päivä Tänään tarkoituksenamme on saada hyvä rusketus. Heti kun heräsimme suunnistimme kohti uima-allasta. Päivä on jälleen upea, lämmintä tuollaiset 20 astetta ja viilentävä tuuli tekee olosta mukavan. Aamupäivä menee altaalla torkkuessa. Onnistun saamaan Communicatorilla yhteyden mailiboksiini ja lähettelen mammoille viestiä päivän kuulumisista.

Puolilta päivin alkaa nälkä kurnia vatsassa. Nyt on vain saatava Niina hetkeksi pois altaalta ja syömään. Pitkällisen suostuttelun jälkeen Niina malttaa lähteä ruokailemaan. Ensi kylläkin pohdittiin syödäänkö allasbaarissa vai kävelläänkö KFC:hen. KFC voitti:) Matkalla takaisin päätämme shoppailla. Matkaan tarttuu muutama teepaita ja lippis. Hinnat olivat edulliset. Teepaidat olivat alle 50 FIM kappaleelta. Taidanpa eksyä kauppaan vielä toisenkin kerran.

Ja sitten takaisin altaalle. Auringosta huomaa, että täällä on talvi. Hyvä aika ottaa aurinkoa on ainoastaan kello yhdeksän ja kolmen välillä. Niina nautiskelee auringosta ja lueskelee kirjaa. Minä unohdin omani lentokoneeseen. Aurinko alkaa jo olla sen verran alempana, että suunnistamme kohti hotellia. Hotellin nimi on muuten SIVA Grand Beach. Emme asu varsinaisessa hotellirakennuksessa vaan sen vieressä olevassa rakennuksessa. Kussakin näistä taloista on kuusi parvekkeellista asuntoa. Oikein viihtyisät ja siistit oltavat.

Suihkun jälkeen olemme kirjoitelleet kortteja immeisille. Istuskelemme parvekkeellamme ja nautiskelemme punaviinistä sekä vodkasta. Olo alkaa näin toisena päivänä pikku hiljaa rentoutumaan ja stressi alkaa helpottamaan. Nälkä alkaa jälleen pikku hiljaa hiipimään ja päätämme lähteä kävelemään ja etsimään sopivaa ruokapaikkaa. Hetken haahuiltuamme eksyimme italialaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja palvelu kohteliasta eli onnistunut vaalinta. Täydellä vatsalla suunnistimme jälleen shoppailemaan. Mukaan tarttui jälleen t-paita ja lisäksi Niinalle huivi huomista Cairon matkaa varten. Nukkumaan käymme kiltisti tuossa kello 9 aikaan. Herätyskellot laitetaan soimaan kello kahden jälkeen, jotta kerkiämme retkelle ... tuleepahan kerrankin nähtyä auringon nousu.

Tiistai 13.2.2001 Cairo Kello soi 2:15 aamulla ja unta on takana noin 2 tuntia. Olo on sekava ja sukellan suihkuun. Bussi Cairoon lähtee tunnin kuluttua. Jatkamme nukkumista bussissa. Uni tulee vaikka bussin penkki ei ole niitä mukavimpia istumapaikkoja. Etenemme 11 bussin letkassa poliisi saattueessa. No onpahan ainakin turvallista. Ensimmäinen pysähdys on vähän ennen kello seitsemää. Käymme ostamassa keksejä aamiaiseksi.

Matkalla ei oikein ole nähtävää. Autiomaata koko 500 kilometriä. Liikennesääntöjä täälläkin on, mutta kukaan ei näytä niistä pahemmin piittaavan. Autoa ei missään nimessä kannata vuokrata, jos haluat säilyä hengissä. Kello 11 jälkeen saavumme vidoin Cairoon. Ensimmäiseksi suuntaamme museoon ja ihmettelemme lukematonta määrää esineitä. Tämän jälkeen näemme ensimmäistä kertaa Niiliin. Niili on paljon puhtaampi mitä luulin ja kuhisee pieniä kaloja. Ruokailemme jokilaivassa jatkamme matkaa kohti pyramideja. Pyramidit näkyvät jo kaukaa. Matka olisi kannattanut tehdä jo pelkästään niiden takia. Näky on upea ja vakuuttava. Ei ihme, että ne ovat yksi maailman ihmeistä. Käymme myös sisällä pienessä pyramidissa. Sisällä ei ole oikeastaan mitään nähtävää, mutta käytävissä "ryömiminen" on hauskaa. Jalat menevät maitohapoille ja hauskaa on ... kolautan pääni pari kertaa kattoon.

Myös Sfinksi on mahtava näky. On vaikea uskoa, että se on tehty yhdestä kivestä. Toivottavasti kuvat onnistuvat. Seuraavaksi käymme papyrustehtaalla, josta ei mukaan tartu mitään. Meille kuitenkin selviää miten papyrusta tehdään. Seuraavaksi on edessä matka takaisin Hurghadaan ... 480 kilometriä. Hotellille pääsimme vähän ennen puoltayötä. Suihku teki ihmeitä ololle. Ja nyt sitten samoin tein nukkumaan, jotta keritään huomiselle retkelle.

Keskiviikko 14.2.2001 päivä merellä Tänään on vuorossa meripäivä. Lähdemme aamulla veneelle ja suuntaamme merelle. Päivä on ihanan aurinkoinen, mutta tuulinen. Ensimmäinen pysähdyspaikka on pienen saaren lähellä. Päätän jättää uimatta tässä vaiheessa, koska tuuli melko viileä tänään. Seuraavassa kohteessa uskaltaudun jo veteen. Merivesi on täällä todella suolaista. Vesi ei ole kylmää eikä lämmintä. Snorklailen hetken aikaa, mutta kunto loppuu kesken.

Kalat ovat upean värisiä. Viimeisellä pysähdyspaikalla käväisen vain uimassa. Täällä olisi myös koralleja, mutta aallokko on minulle liian voimakas. Odotin meriretkeltä hieman enemmän. Olo on vähän pettynyt. Niina kärventää itseään koko matkan ajan. Näyttää jo hieman palaneen:) Hotellilla ihailemme palovammojamme. Oma naamani punoittaa kauniisti, vaikka kertoimena oli 18. Niinan etumus on puolestaan kauniin vaaleanpunainen. Syömään eksymme läheiseen italialaiseen ravintolaan. Ruoka on todella hyvää, mutta kallista. Jälkiruuaksi shoppailemme hieman ja mukaan tarttuu jälleen pari t-paitaa. Illan löhöilemme nauttien vodkaa. Aamulla on jälleen aikainen herätys ja kohteena Luxor.

Torstai 15.2.2001 matka Luxoriin. Jälleen oli vuorossa aikainen herätys. Tänään on tarkoitus tutustua Luxsoriin. Nannu mököttelee vielä eilisen perheneuvottelun jäljiltä. Istumme jälleen bussissa edessä on reilun viiden tunnin matka Luxoriin. Luxoriin saavumme kello 11. Ensimmäiseksi menemme Karnakin temppeliin. Alue on iso ja temppeli upea valtavine pylväineen ja obelixineen. Seuraavaksi käymme jälleen Niilin rannalla syömässä ja ylitämme joen ruokailun jälkeen veneellä. Seuraavaksi suuntaamme kohti Kuninkaiden laaksoa. En oikein tiedä mitä odottaa. Laakso itsessään osoittautuu karuksi. Käymme tutustumassa kolmeen erilaiseen hautaan. Haudat ovat mielenkiintoisia ja melko erilaisia. Kauppiaita on joka paikassa, mutta heidän ohittamisensa sujuu jo rutiinilla.

Päivän lopuksi suunnistamme kiviruukkumyymälään. Mukaan tarttuu vielä pieni kivinen kissa. Niina pääsee tinkimään. Kissa maksaa aluksi 160 puntaa, mutta päädymme loppujen lopuksi 25 puntaan. Ilmaa on siis hinnoissa ihan kunnolla. Aurinko alkaa jo laskemaan ja suuntaamme kohti Hurghadaa. Päivä on ollut mukava ja nähtävää on riittänyt. Bussimatka on sujunut hyvin leffoja katsellessa. Perillä meidän pitäisi olla kymmenen jälkeen. Huomenna on löhöily päivä ja kärvennämme loputkin ruumiinosat.

Perjantai 16.2.2001 ranta- ja shoppailupäivä Aamulla on ihanaa, koska ei ole kiire minnekään. Käyn rauhassa suihkussa ja löhöilen. Tarkoitus olisi lähteä rannalle löhöilemään. Ilma on jälleen ihanan aurinkoinen, mutta tuuli on todella kova. Aamiaiseksi juon lasillisen punaviiniä ... olo tulee leppoisammaksi. Löhöilemme rannalla ilman suojakertoimia, väriä siis pitää saada hinnalla millä hyvänsä. Käväisen hakemassa purtavaa Pizza Hutista. Niinaa puolestaan ei enää saa millään pois rannalta. Kirjoittelemme ajan kuluksi kortteja rannalla. Auringon oton jälkeen löhöilemme hotellihuoneessa ja naukkailemme loppuja viinoja. Käväisemme pikaisesti ostoksilla ja mukaan tarttuu vielä pari t-paitaa. Huomenna joudumme puolilta päivin luovuttamaan huoneen, joten pakkailemme ajankuluksi. Matkalaukuissa olisi vielä tilaa ... shoppailemaan? Syömme jälleen italialaisessa ravintolassa, tällä kertaa pihviä. Tosin liha maistuu oudolta ja kumpikaan ei saa annostaan loppuun. Menemme jälleen aikaisin nukkumaan.
	Perjantai 17-18.2.2001 Itäinen autiomaa ja kotiin lähtö Aamulla heräämme aikaisin, jotta kerkiämme vielä hetkeksi aurinkoon. Hotellihuoneessamme on pieni sievä kovakuoriainen ... Niina on asiasta eri mieltä ... kiikutan kuoriaisen ulos ja rauha palaa maan päälle. Aamiaisella törmäämme suomalaiseen naiseen, joka asuu Saksassa. Hän kertoo minkälaista Hurghadassa oli viime vuonna. Aamiaisen jälkeen suuntaamme rannalle.
On aika luovuttaa huoneet ... pakkaamme laukut ja raahaudumme tiskille. Mukaan olisi mahtunut vielä vaikka kuinka monta t-paitaa;-) Laukut jäävät säilytykseen ja me suuntaamme kahville. Nannu löytää crepekset ruokalistalta ja mässäily voi alkaa. On vielä tunti aikaa jeeppisafarin lähtöön. Apua! Joka reikä on täynnä hiekkaa ja takapuoli mustelmilla! Lähdimme siis jeepeillä liikkeelle. Meitä istuu kahdeksan jeepin takaosassa. Pidämme kiinni katosta ja kolhimme itseämme. Meno on rankkaa. Edessämme näkyy kirkas järvi. Sitä ei kuitenkaan ole olemassa, vaan näemme kangastuksen. Olisin vaikka voinut vannoa näkeväni oikean järven. Seuraavaksi hypimme alas hienohiekkaista rinnettä ... kaikilla on hauskaa ja kengät täynnä hiekkaa. Saavumme beduiinikylään ... paikka on oikea turistiloukko. Parasta kuitenkin on, että pääsemme ratsastamaan kameleilla. Eläimet ovat suloisia ja persoonallisia. Lopuksi syömme, tanssimme ja käymme katselemassa auringonlaskua. Alkaa tulla kylmä ja olen haltioissani kun jälleen pääsen takaisin lämpimään jeeppiin. Suuntaamme takaisin hotellille. Matkalla pysähdymme vielä ihailemaan tähtitaivasta, mikä on todella upea. Hotellilla ryntäämme kirkuen suihkuun. Hiekkaa on joka kolossa ja olo on todella nuhruinen. Suihku tekee ihmeitä! Nyt vain aulabaariin odottamaan koneen lähtöä. Aikaa on vielä kuusi tuntia. Meitä tullaan noutamaan kello kahdelta yöllä ja lento lähtee neljältä. Takaisin Suomessa olemme aamu yhdeksältä.

* Karin kotisivu *