Ecuador 2005 jatkuu
Ecuador 2005 jatkuu

8.10.2005 Ecuador vs Uruguay

Kaupunki on aivan sekaisin heti aamusta. Linja-autot ajavat poikkeusreittejä ja osa kaduista on suljettu liikenteeltä. Puemme päälle keltaiset paidat ja suuntaamme koululle.

Kari jalkapallo-ottelussa.Jalkapallo-ottelu alkaa kello neljältä, mutta yritämme mennä stadionille jo hieman yhdentoista jälkeen saadaksemme edes jonkinlaiset istumapaikat.

Stadionin ympäristö on kuin suuri markkinapaikka. Ihmisiä vilisee kaikkialla. Pääsemme sisälle stadionille ja toteamme, että kaikki istumapaikat ovat jo menneet. En eläissäni ole nähnyt stadionilla näin tiivistä tunnelmaa.

Lopulta onnistun istuutumaan rappusiin sadan muun ihmisen kautta. Olen tyytyväinen paikkaan, koska näen siitä hyvin kentälle. Ottelun alkuun on yli neljä tuntia, mutta show on jo käynnissä. Laskuvarjohyppääjiä, helikoptereita, jättimäisiä palloja, olutta, ruokaa ja yli lentäviä hävittäjiä.

Yleisö lämpenee ja humaltuu. Ottelu ratkaisee Ecuadorin pääsyn maailman cuppiin seuraavana vuonna. Aika kuluu kuin siivillä ja ottelu alkaa. Melu huumaa korvia ja katsojat hullaantuvat.Heather ja Lindy jalkapallo-ottelussa.

Ottelu on tasainen ja päättyy lopulta tasapeliin, mikä riittää Ecuadorille. Maa on näin varmistanut pääsyn Saksassa pidettäviin kisoihin. Koko Quito sekoaa ... kaduilla on kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kaupungin liikenne pysähtyy ja kadut täyttyvä juhlijoista.

Liitymme ihmisvilinään. Onnistumme änkeytymään pitsalle ja jatkamme sieltä sitten takaisin kadulle. Yhdeksältä illalla kokoonnumme ja menemme baariin. Ravintola ovat täysiä, mutta valitsemamme paikka on kallis paikallisille ja mahdumme hyvin sisälle.

Jossain vaiheessa siirrymme läheiseen diskoon. Luovutan yhden maissa yöllä ja käväisen syömässä kanakebabin. Sitten taksilla asuntolaan nukkumaan.

10.10.2005 Galapagos - San Cristobal

Aamulla on edessä aikainen herätys. Olen tilannut taksin puoli seitsemäksi ja tarkoituksena on viettää neljä päivää Galapagoksella. Pääsen ongelmitta kentälle ja hetken haahuilun jälkeen löydän Klein Toursin pisteen.

Merileijona.Luovutan laukkuni ja saan tarvittavat liput. Aikaa on reilusti ja istuskelen kentällä. Lentojen numerot eivät täällä näytä pitävän paikkaansa, joten kestää hetken ennen kuin onnistun arpomaan oikean portin.

Kone on täynnä Galapagokselle menijöitä ... suurin osa matkaajista näyttää olevan eläkeläisiä. Meillä on välilasku Guayaquilissä, josta sitten jatkamme matkaa saarille.

Kentältä on lyhyt matka kumiveneille, joilla jatkamme matkaa itse laivalle. Matkustajia on alle sata ja laivalla henkilökuntaa hieman enemmän. Olen siis onnistunut tulemaan oikein kunnon luksus kiuluun.

Laivalla pääsen hyttiini, joka on yhtä suuri kuin huoneeni Quitossa. Koko hytti on vain minulle, joten tulen nauttimaan matkasta. Merenkäynti tosin on voimakasta, joten voin vain toivoa, että en sairastu.

Heti laivalle päästyämme on vuorossa lounas seisovassa pöydässä. Laiva keinuu sen verran hyvin, että en uskalla syödä kovinkaan paljoa. Lounaan jälkeen lyllerrän hyttiini ja vaihdan päälleni shortsit.Kari Genovesan saarella.

Juuri kun olen pesemässä hampaitani laivan hälytykset pärähtävät päälle ja vuorossa on pelastautumisharjoitus. Ryntään kannelle kaikkien muiden matkustajien kanssa pelastusliivit kainalossa. Käymme läpi pelastautumisvalmistelut ja palaamme hytteihin.

Hetken kuluttua meille ilmoitetaan, että aikaa on 15 minuuttia ensimmäiseen kohteeseen. Nappaan repun selkääni ja jälleen hyppäämme veneisiin ja suuntaamme kohti San Cristobalin saarta. Päämääränämme on mennä vierailemaan kilpikonnien "suojelualueella". Hyppäämme busseihin ja suuntaamme saaren toiselle puolelle.

Suojelualueella on kaikkiaan reilut kolmekymmentä kilpikonnaa, joista nuorin aivan vauva. Kuljemme pitkin merkattua polkua ja aina välillä pysähdymme ottamaan kuvia konnista.

Sitten takaisin läheiseen kaupunkiin, jossa meillä on vajaa tunti aikaa kierrellä kauppoja. Kaupungin rannalla loikoilee lauma merileijonia ja ryntään kameran kanssa niiden joukkoon. Eläimet ovat uskomattoman kesyjä ja napsin kuvia hullun lailla.

Yksi tuhansista linnunpoikasista saarella.Sitten takaisin veneeseen ja kohti laivaa. Ilta on mukavan lämmin. Käväisen suihkussa ja suuntaan sitten kannelle baariin istuskelemaan. Seuraavana vuorossa on kapteenin tervetulotilaisuus ja sen jälkeen neljän ruokalajin illallinen.

Illallisen jälkeen meidät ohjataan kannelle, jossa voimme valita snorklausvälineet seuraavaa päivää varten. Kello on kymmenen ja olen aivan valmis nukkumaan. Suuntaan hyttiini ja toivon että laivan keinunta ei haittaa uniani.

11.10.2005 Galapagos - Genovesa

Herätys on aamulla varttia vaille seitsemän. Olen jo tottunut laivan keinuntaan ja ryntään suihkun kautta aamiaiselle. Aikaa on reilu tunti ensimmäiseen kohteeseen. Laiva on siirtynyt yön aikana Genovesan saaren edustalle.

Päivän ensimmäisellä retkellä ajamme ensin tunnin verran jyrkän seinämän vieressä veneellä. Näemme erilaisia lintuja ja merileijonia. Sitten siirrymme maihin. En voi uskoa kuinka kesyjä eläimet ovat. Aivan polun vieressä on useita poikasia, jotka vain ihmettelevät meitä kun napsimme valokuvia.Yksi uteliaista linnuista.

Saarella on meneillään kuivakausi ja lähes kaikki puut ovat lehdettömiä. Värit ovat oudot ... valkoista, harmaata ja mustaa eri sävyissä. Kuvailen hullun lailla eri eläimiä. Lintuja, liskoja ja vielä lisää lintuja. Olen aivan haltioissani.

Sitten pikaisesti laivalle ja snorklailemaan. Vesi on parikymmentä asteista ja vietämme lähes tunnin vedessä. Kalat ovat upeita ja värikkäitä. Ohitseni ui myös merileijona.

Sitten takaisin laivalle ja lounasta syömään. Lounaan jälkeen raahaudun kannelle viettämään siestaa ja opiskelemaan espanjaa.

Seuraavaksi suuntammekin jälleen maihin. Olemme viettäneet koko päivän Darwinin lahdella ja nyt on vuorossa loikoilua hiekkarannalla. Seuranamme on suuri määrä lintuja ja kymmenkunta merileijonaa.

Snorklailen jälleen ja ihailen värikkäitä kaloja. Uiminen tekee todella hyvää. Napsin vielä kuvia eläimistä ja sitten onkin aika suunnata takaisin laivalle.

Merileijonan poikanen päiväunilla.Asustan suihkussa ja nautin lämpimästä vedestä. Vaihdan päälle kuivat vaatteet ja menen muiden kanssa baariin jäätelölle. Ennen seuraavan päivän tiedotustilaisuutta ja illallista istuskelen hetken hytissäni ja yritän opiskella espanjaa.

Illallisen jälkeen nautin muutaman paukun ja sitten onkin aika mennä nukkumaan.

12.10.2005 Galapagos - Espanola ja Santa Cruz

Aamulla on jälleen edessä aikainen herätys. Olemme yön aikana seilanneet lähes parisataa kilometriä kaikkein eteläisimmälle Espanolan saarelle.

Käväisemme aamiaisella ja hyppäämme sitten kumiveneisiin. Ajamme rannalle, jossa on valtava määrä aivan suloisia merileijonan poikasia. Napsin kuvia aivan hullun lailla. Seuraavaksi törmään kasaan liskoja ja taas kamera laulaa.

Jatkamme kävelyä ja samalla ihailen luontoa. Näemme kotkia ja erilaisia pienempiä liskoja. Lopulta päädymme albatrossien pesimäpaikalle. Ihailen valtavia lintuja ja katselen niiden lentoa.

Iguana Espanolan saarella.Paluumatkalla näemme vielä sinijalkaisia boobeja. Eläimet ovat kaikki aivan käsittämättömän kesyjä. Meinaan koko ajan astua matelijan päälle tai kompastua merileijonaan.

Sitten taas pelastusliivit päälle ja takaisin kumiveneeseen. Loikoilen laivan kannella ja onnistun käräyttämään kasvoni.

Laiva on aivan käsittämätön. Palvelu on kerrassaan uskomaton ja huoneeni siivotaan kolme kertaa päivässä enkä kertaakaan ole edes törmännyt siivoojaan. Pyykin pesettäminen on käsittämättömän nopeaa. Heitän likaiset vaatteeni respaan ja muutaman tunnin kuluttua ne ovat huoneessani puhtaina ja silitettyinä.

Iltapäiväksi purjehdimme Santa Cruzin saarelle, jossa on saarten suurin kaupunki. Käymme tutustumassa Darwinin tutkimuskeskukseen, jossa yritetään pelastaa saarten jättiläiskilpikonna kanta. Kaikkiaan alalajeja on ollut 14, joista kolme on kuollut sukupuuttoon.

Yksi saaren valtavista kilpikonnista.Taaperran kilpikonnien joukossa ja napsin jälleen kuvia. Otukset ovat suloisia.

Käväisen kaupungissa lukemassa sähköpostini ja sitten onkin aika palata laivalle. Syömme illallista ja otamme pari paukkua. Sitten onkin aika suunnata nukkumaan ja valmistautumaan Quitoon paluuseen.

13.10.2005 Takaisin Quitoon

Aamulla heitän tavarat laukkuun ja luovutan sen kuljetettavaksi Quitoon. Palvelu on todella hyvää. Käytännössä minun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin antaa laukku henkilökunnalle ja he hoitavat kaiken. Risteilemme vielä San Cristobalin saaren edustalla ja napsimme kuvia. Neljä päivää on mennyt hujauksessa ja nautin viimeisistä hetkistä.

Kymmenen maissa hyppäämme jälleen kumiveneisiin ja meidät kuljetetaan kaupunkiin. Meille jää puolisen tuntia aikaa tehdä ostoksia ja sitten on vuorossa kuljetus lentokentälle.Kari Galapagos Legendan kannella.

Kenttä on pieni, mutta kaikki on hoidettu meille valmiiksi. Olen todella tyytyväinen siihen miten kaikki järjestelyt on hoidettu.

Sitten onkin vuorossa lento Guayaquilin kautta Quitoon. Torkun koneessa ja matka menee mukavasti. Hyvästelen matkakumppanit, otan laukun ja hyppään taksiin.

Asuntolassa puran tavarat ja yritän epätoivoisesti lukea seuraavan päivän espanjan tenttiin.

15.10.2005 Ratsastamassa

Lauantaiaamuna on jälleen edessä aikainen herätys. Suuntaamme koululle kahdeksaksi. Meitä on kaikkiaan seitsemän, jotka ovat lähdössä kahdeksi päiväksi ratsastamaan vuoristoon.

Lähdemme oppaamme johdolla paikallisbusseilla kohti pientä kylää Quiton lähellä. Autossa meno on hauskaa. Vähän väliä kyytiin hyppää joku, joka myy jotain. Jossain vaiheessa trubaduuri soittaa meille paikallisia lauluja.

Reilun tunnin päästä olemme perillä. Kylässä on meneillään karnevaalit ja kulkue marssii meitä vastaan. Osa meistä vedetään tyynesti mukaan ja päällemme roiskutetaan alkoholia. Onnistun livahtamaan kylän keskellä olevaan taloon, jossa hevosemme ovat. Päätämme jättää karnevaalit väliin ja lähteä ratsastamaan.Auringonlasku vuorella.

Saamme jokainen hevosen. Suurin osa meistä ei ole koskaan ratsastanut, mutta onneksi saamme kahden minuutin pikaopastuksen kuinka eläintä ohjataan.

Ja sitten ei muuta kuin hevosen selkään ja menoksi. Onnistun kapuamaan polleni selkään ja saan sen jotakuinkin kulkemaan minne haluan. Heppani on rauhallinen ja pääsemme nopeasti yhteisymmärrykseen ... minä en pahemmin ohjaa ja hepo menee minne haluaa.

Ratsastamme kylän halki ja kuljemme pitkin pieniä teitä yhä ylemmäs vuorille. Maasto on aika vaativaa ja vauhtimme verkkaista.

Maisemat ovat kauniit. Nautin hevosella ratsastamisesta ja lämpimästä ilmasta. Aurinko porottaa ja lämpötila nousee lähelle 30 astetta. Meillä on ollut onnea ilman kanssa.

Ratsastamme noin viisi tuntia. Matkalla ihailemme maalaismaisemia ja editsemme juoksee lauma peuroja. Lopulta päädymme yöpymispaikallemme ... takamus alkaakin jo olla melko hellä.

Majoitumme majaan, jossa lattialla on heiniä. Peseytymismahdollisuutta ei oikein ole ja ainoa mitä voimme tehdä on pestä hampaamme jääkylmällä vedellä. Lojumme kaikki majan edustalla ja ihailemme auringonlaskua.
Auringon laskettua lämpötila tippuu nopeasti lähelle nollaa. Haalimme päällemme kaikki mahdolliset vaatteet ja käymme lopulta nukkumaan hieman kahdeksan jälkeen.Kari ja hevonen.

Yö on aivan julmetun kylmä. Nukun kaikki vaatteet päälläni makuupussissa, jonka vetoketju ei toimi. Olen käärinyt pääni ympärille huovan ja olo on lämmin. Nukahdan ja herään yhdeksän tunnin yöunien jälkeen.

16.10.2005 Edelleen ratsastamassa

Maa on valkoinen huurusta ja aurinko on juuri nousemassa. Saan käteeni kupillisen kuumaa kahvia ja leivän. Nautin hetkestä ja ihailen samalla maisemia.

Yöllä yksi hevosistamme on karannut ja toinen oppaistamme lähtee etsimään sitä. Tilalle on kylläkin ilmestynyt lemmenkipeä muuli, joka uskollisesti seuraa yhtä hevosistamme.

Hevosemme lassotaan kiinni ja satuloidaan. Pakkaamme tavarat ja jatkamme matkaa. Laukkaamme pitkin niittyjä ja takamukseni alkaa olla aivan lopussa.

Matka takaisin on hankala. Edessä on jyrkkiä alamäkiä ja välillä nousen pois hevoseni selästä ja talutan sitä. Muutaman tunnin jälkeen neljä meistä luovuttaa ja siirrymme kävelemään. Joka paikkaa särkee ja tallustelu tuntuu mukavalta vaihtelulta.

Ratsastajat vuorella.Matkaa on reilusti jäljellä ja alamme väsymään. Onnistumme kuitenkin liftaamaan pakettiauton kyytiin ja oppaat lupaavat tuoda hevosemme perästä. Hujauksessa istumme paikallisessa ravintolassa kylmien oluiden ääressä.

Luovutamme tavarat ja hyppäämme jälleen paikallisbussiin. Olen fyysisesti aivan lopussa. Kahden päivän vuoristossa ratsastaminen on vaatinut veronsa aloittelijalta.

Asuntolassa hyppään suoraan uima-altaaseen. Kylmä vesi tekee hyvää. Rämmin suihkuun ja pesen kahden päivän hien ja pölyn pois iholtani. Olo parantuu huomattavasti.

Kiikutan valtavan korillisen pyykkiä taloudenhoitajalle :-) Onneksi on joku, joka hoitaa kaiken tämän pyykin puolestani.

20.10.2005 Quito

Viikko on mennyt nopeasti. Päivät menevät rattoisasti koulussa espanjaa opiskellen. Tiistaina istuimme iltaa asuntolassa. Keskiviikkona kävimme elokuvissa katsomassa La Islaa ja tänään olemme menossa hyväntekeväisyys iltaan yhteen keskustan baareista.

Viimeisen viikon sää on ollut mitä parhain. Aurinko on paistanut ja jopa yöt ovat olleet lämpimiä. Parhaillaan ulkona riehuu oikein kunnon ukkosmyrsky ja sataa kaatamalla eli nähtävästi lämmin jakso on nyt ohi.

Sähköt katkesivat jokin aika sitten ja koska vesi lämmitetään sähköllä loppui myös lämpimän veden tulo samoin tein. Infrastruktuuri on täällä vielä joiltain osin alkeellinen. Varsinkin aamuisin veden tulo katkeilee vähän väliä. Olen monena aamuna viettänyt aikaa suihkussa shampoot hiuksissa ja odottanut, että vesi alkaa jälleen virrata.

Kuumassa altaassa.22.10.2005 Las Termas de Papallacta

Lauantaina nousen hieman kuuden jälkeen aamulla. Pakkaan repun ja suuntaan Tychon ja Mari-Teresan kanssa linja-autoasemalle. Tapaamme muut bussiterminaalissa ja lähdemme etsimään autoa, joka menisi Papallactaan.

Päämääränämme on viettää viikonloppu Papallactan kuumilla lähteillä. Matka kestää pari tuntia ja maksaa huikeat kaksi dollaria. Ihailemme maisemia ja nukumme.

Papallactan pysäkki on huomaamaton, mutta onneksi meidät heitetään ulos oikeassa kohtaa. Edessä olisi parin kilometrin kävely hotellille, mutta onneksi saamme kyydin pakettiautossa.

Onnistumme varaamaan itsellemme mökin, johon mahtuu kuusi henkilöä. Hinta on paikallisille todella korkea ... 145 dollaria. Mökki on todella mukava. Kaksi kerrosta, sähköpatterit, mukavat vuoteet ja takka. Ulkopuolella odottavat kuumat lähteet, jotka ovat käytössämme 24 tuntia vuorokaudessa.Ryhmäkuva.

Vaihdamme pikaisesti vaatteet ja lyllerrämme kylpyihin. Vesi on ihanan lämmintä ja rentoudun oikein kunnolla. Välillä vaihdamme kuumempaan altaaseen ja haemme kylmää olutta.

Parin tunnin jälkeen nälkä alkaa vaivata ja siirrymme ravintolaan lounaalle. Sitten takaisin altaalle loikoilemaan.

Päätämme siirtyä julkisilta altailta hotellin altaille. Laitan takkaan tulet ja kytken sähköpatterit päälle. Taas on nälkä ja menemme illalliselle hotellin ravintolaan. Massut täynnä lyllerrämme mökille. Laitan takkaan tulet ja kytken sähköpatterit päälle.

Siirrymme mökin edustalla olevaan altaaseen ja nautimme paikallista rommia. Olo on mahtava ja nautimme illan hämäryydestä. Sitten suihkuun ja takkatulen äärelle.

Olemme aivan naatteja ja menemme nukkumaan yhdentoista maissa. Vuoteeni on ihanan pehmeä ja lämmin. Kerrankin saan nukkua lämpimässä.

Ryhmäkuva tytöistä.23.10.2005 Lisää loikoilua

Aamulla herään ensimmäisenä. Vaihdan päälleni uimahousut ja pulahdan kuumaan altaaseen. Olo on mahtava. Päätän käväistä suihkussa, vaihtaa päälle lämpimät vaatteen ja laittaa takkaan tulet.

Myös Heather on herännyt ja lähdemme aamiaiselle. Ahdan itseeni pekonia, kananmunia ja pannukakkuja. Ruokailun jälkeen väsyttää ja menemme mökkiin loikoilemaan takkatulen ääreen. Päivä on sateinen, joten päätämme ottaa rennosti.

Yhdentoista maissa kirjaudumme ulos hotellista ja menemme odottamaan bussia Quitoon. Hannes ja minä jäämme pysäkille. Muut menevät läheiseen ravintolaan, koska uskovat ettei bussia tule lähiaikoina.Ryhmäkuva pojista.

Lopputuloksena on, että minä ja Hannes pääsemme kyytiin muiden jäädessä istumaan ravintolaan.
Matka sujuu rattoisasti. Bussi on hyvä ja siellä on jopa televisio, jossa pyörii elokuva. Quitossa otamme taksin ja ajamme Quicentroon syömään. Samalla käyn ostamassa itselleni uudet urheilushortsit.

Sitten läheiseen internetkahvilaan lukemaan sähköpostit ja taksilla takaisin asuntolaan.

Illalla käväisemme vielä MegaMaxissa ostoksilla. Voisin tottua tähän ... kassalla aina joku pakkaa ostokseni. Jos niin haluan kantaa ne taksiin, jolla pääsen kätevästi asuntolaan ja koko lysti ei juuri maksa mitään.

Halloween juhlat.28.10.2005 Halloween

Olemme valmistautuneet koko viikon Halloweenin viettoon. Koulu on koristeltu ja oppilaat ovat vuokranneet itselleen puvut.

Iltapäivällä puemme päällemme puvut ja lähdemme syömään Friday'siin ennen juhlien alkua. Kaikki istuvat kiltisti pöydissä puvut päällä ja kiskovat Happy Hour drinkkejä. Porukka humaltuu jo lupaavasti ennen juhlia.

Ravintolassa on jopa kilpailu siitä kenellä on paras puku. Ryhmämme nappaa toisen, sekä kolmannen palkinnon.
Ruokailun jälkeen suuntaamme koululle. Porukat ovat todella valmistautuneet juhliin huolella ja puvut ovat upeita. Musiikki soi ja ihmiset tanssivat.

Luda, Kari, Olga ja Luba juhlimassa.Puoliltaöin suuntaamme Mariscaliin ... vuorossa on No Bar eli ilta diskossa. Paikka on aivan tupaten täynnä. Ilta on hauska ja tanssimme itsemme aivan läkähdyksiin.

Olen asuntolassa hieman ennen kolmea yöllä. Kaikki vaatteeni ovat märkiä hiestä ... herätykseen on aikaa neljä tuntia ... olemme menossa aamulla Otavaloon markkinoille.

29.10.2005 Otavalon markkinat

Aamulla olo on hieman uninen, mutta onneksi suihku herättää. Raahaudumme kadulle ja otamme taksin koululle. Koululla tapaamme muut ja istahdamme pakettiauton kyytiin.

Edessä on kahden tunnin ajomatka Otavalon markkinoille. Markkinat pidetään aina lauantaisin ja suurin osa myyjistä on paikallisia intiaaneja.

Pääsemme helposti perille ja suuntaamme reppuinemme ihmisvilinään. Tarjolla on vaikka mitä - turistikrääsästä aina ruokatarvikkeisiin.

Kiertelemme pari tuntia kojuja ja ostelemme kaikenlaista. Napsin samalla kuvia ihmisistä.
Istahdamme lounaalle kasvisravintolaan. Onnistun tilaamaan itselleni maukkaan pitsan. Paikka on muutenkin mukava ja rauhallinen.

Sitten takaisin ihmisvilinään ja vielä tunniksi ostelemaan tavaroita. Monet ihmiset todella käyttävät Ecuadorissa periteisiä vaatteita ja Panama hattuja. Myös vaatteiden värit ovat voimakkaita ja koruja käytetään runsaasti.

Kolmen maissa iltapäivällä suuntaamme pakettiautolle ja jatkamme matkaa läheiselle vesiputoukselle. Sää muuttuu valitettavasti sateiseksi, emmekä viivy kauaa putouksilla. Onnistun kuitenkin nappaamaan muutaman kuvan.

Sitten onkin edessä paluu Quitoon. Torkun matkalla ja kuuntelen samalla musiikkia korvalappustereoista. Koululta otamme taksin asuntolaan.

Istumme iltaa ja nuoriso valmistautuu lähtemää jälleen ulos. Itse haluan vain nukkumaan heti illallisen jälkeen.

 

Ecuador 2005 jatkoa...
* Karin kotisivu *